P2P-vippi eli vertaislaina – säännöt, riskit ja verotus
Päivitetty: elokuu 2026 | Lukuaika: ~9 minuuttia
P2P-vippi (vertaislaina) tarkoittaa lainaa, jossa rahoituksen antaa yksityishenkilö tai joukko sijoittajia — ei pankki tai rahoitusyhtiö — ja alusta vain välittää lainan lainaajan ja sijoittajien välillä. Kun alusta (elinkeinonharjoittaja) välittää lainan kuluttajalle, siihen sovelletaan lähtökohtaisesti samoja kuluttajansuojalain 7 luvun hintarajoja kuin muihinkin kulutusluottoihin: korko enintään viitekorko + 15 prosenttiyksikköä eli nyt 17,5 % (lähde: kkv.fi, haettu 3.8.2026). Sijoittajan näkökulmasta vertaislainan korko on kuitenkin aivan eri asia: se on veronalaista pääomatuloa, ja tappiot käyttäytyvät verotuksessa yllättävällä tavalla. Tässä artikkelissa käydään läpi molemmat puolet — lainaajan ja sijoittajan.
Sisällysluettelo
- Mikä p2p-vippi on ja miten se eroaa tavallisesta vipistä?
- Sovelletaanko korkokattoa p2p-lainaan?
- P2P-lainan verotus sijoittajalle — laskuesimerkki
- Riskit ja sudenkuopat
- Usein kysytyt kysymykset
Mikä p2p-vippi on ja miten se eroaa tavallisesta vipistä?
Tavallisessa vipissä tai pikalainassa lainanantaja on rahoitusyhtiö, joka lainaa omaa tai lainaamaansa pääomaa suoraan asiakkaalle. P2P-vipissä (”peer to peer”, vertaisten kesken) rahat tulevat yksityissijoittajilta, jotka hajauttavat omaa pääomaansa moneen pieneen lainaan alustan kautta. Alusta hoitaa luottopäätöksen, maksuliikenteen ja perinnän, mutta se ei itse ole lainan pääomistaja — se välittää sijoittajien rahaa lainaajille ja veloittaa siitä oman palkkionsa.
| Ominaisuus | Tavallinen vippi / pikalaina | P2P-vippi (vertaislaina) |
|---|---|---|
| Kuka lainaa rahan | Rahoitusyhtiö omasta/lainatusta pääomasta | Yksityissijoittajat alustan kautta hajautettuna |
| Alustan rooli | Lainanantaja itse | Välittäjä: luottopäätös, maksuliikenne, perintä |
| Korkokatto lainaajalle | Kyllä, KSL 7 luku (kkv.fi) | Kyllä, kun alusta välittää lainan kuluttajalle (kkv.fi) |
| Sijoittajan verotus | Ei koske — ei sijoittajaa | Korko on pääomatuloa; tappiot voivat olla vähennyskelpoisia (vero.fi) |
| Lainaajan luottotappio sijoittajalle | Ei relevantti lainaajalle | Jakautuu sijoittajien kesken hajautuksen mukaan |
Lainaajan kannalta käytännön ero näkyy lähinnä siinä, mistä raha tulee ja miten korko mahdollisesti muodostuu — hintasääntely on kuitenkin sama. Sijoittajan kannalta ero on täysin toinen: hän ei ota lainaa, vaan sijoittaa rahaa moneen pieneen lainasaatavaan ja kantaa niistä luottoriskin.
Sovelletaanko korkokattoa p2p-lainaan?
Kyllä, silloin kun kyse on kuluttajaluotosta: alusta toimii elinkeinonharjoittajana, joka välittää luottoa kuluttajalle, ja tällöin sovelletaan kuluttajansuojalain 7 luvun säännöksiä luoton kustannuksista (kuluttajansuojalaki 38/1978, finlex.fi). Korko saa siis olla enintään korkolain viitekorko + 15 prosenttiyksikköä, eikä koskaan yli 20 % — nyt viitekoron ollessa 2,5 % (1.7.–31.12.2026) katto on 17,5 % (lähde: kkv.fi). Muut luottokustannukset ovat samoin rajattuja: enintään 0,01 % päivässä luoton määrästä, enintään 150 € vuodessa, tai vaihtoehtoisesti 5 € kiinteänä, kun luottoaika on vähintään 30 päivää.
Tästä seuraa tärkeä käytännön johtopäätös sijoittajalle: koko 17,5 %:n korkokatto on samalla sijoittajan bruttotuoton yläraja, koska sijoittaja saa vain osan lainaajan maksamasta korosta (alusta pidättää oman palkkionsa). Todellinen sijoittajan tuotto ennen luottotappioita on siis aina alle 17,5 %, tyypillisesti selvästi alle sen, koska välistä lohkeaa alustan palkkio ja luottotappiot.
P2P-lainan verotus sijoittajalle — laskuesimerkki
Vertaislainasijoituksesta saatu korko on tuloverolain 33 §:n 1 momentin perusteella veronalaista pääomatuloa (lähde: vero.fi). Pääomatulon verokanta on 30 % 30 000 euroon asti ja 34 % ylittävältä osalta (lähde: vero.fi). Jos lainaaja ei maksa lainaansa takaisin, luottotappio voidaan tietyin edellytyksin vähentää — mutta vain, jos laina täyttää arvopaperin tunnusmerkit: Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisun (KHO 2018:11) mukaan velka ja siihen liittyvä juokseva velkakirja on sekä luovutusvoittoverotuksen piiriin kuuluvaa omaisuutta että arvopaperi, jolloin luottotappio rinnastuu luovutustappioon (lähde: vero.fi). Pelkkä kahdenvälinen, siirtokelvoton velkakirja ei täytä tätä ehtoa.
Luovutustappio vähennetään omaisuuden luovutuksesta saadusta voitosta ja muista pääomatuloista verovuonna ja viitenä sitä seuraavana vuonna, eikä vähennystä tehdä, jos omaisuuden luovutukset ovat yhteensä enintään 1 000 euroa vuodessa (lähde: vero.fi). Tappio katsotaan lopulliseksi ja vähennyskelpoiseksi vasta, kun se on osoitettavissa pysyväksi — esimerkiksi kun ulosottoviranomainen antaa varattomuustodistuksen tai lainanottajayritys asetetaan konkurssiin ilman jako-osuutta.
Havainnollistetaan laskuesimerkillä. Kaikki luvut ovat itse laskettuja esimerkkejä, eivät minkään alustan lupauksia.
| Erä | Summa | Selite |
|---|---|---|
| Sijoitettu pääoma | 1 000 € | Hajautettu 10 lainaan á 100 € |
| Bruttokorkotuotto (esimerkki 8 %/v) | 80 € | Ennen luottotappioita ja veroja |
| Vero korkotuotosta (30 %) | −24 € | Pääomatulovero (vero.fi) |
| Korkotuotto verojen jälkeen | 56 € | 80 € − 24 € |
| Yksi laina jää kokonaan maksamatta | −100 € | Todettu pysyväksi luottotappioksi |
| Verohyöty tappiosta (30 %, jos vähennyskelpoinen) | +30 € | Edellyttää juoksevaa velkakirjaa ja muita pääomatuloja (vero.fi) |
| Nettotulos verojen jälkeen | −14 € | 56 € − 100 € + 30 € |
Esimerkki näyttää konkreettisesti, miksi p2p-sijoittaminen ei ole ”korkotalletus”: yksikin täysimääräinen luottotappio 10 lainan salkussa voi kääntää koko vuoden tappiolliseksi, vaikka bruttokorko olisi ollut houkutteleva. Verovähennys pehmentää iskua, mutta vain jos laina on oikeaa muotoa ja vain jos sijoittajalla on muita pääomatuloja, joista tappio vähennetään samana tai seuraavina viitenä vuonna.
Riskit ja sudenkuopat
1. Ei hajautusta riittävästi
Esimerkkilaskelma yllä käytti kymmentä lainaa — jos sama 1 000 € olisi yhdessä ainoassa lainassa, yksi maksukyvyttömyys veisi koko pääoman. Mitä useampaan pieneen lainaan pääoma jaetaan, sitä vähemmän yksittäinen tappio painaa kokonaisuutta.
2. Luulee koron olevan nettotuotto
Alustan markkinoima ”arvioitu tuotto” on lähes aina bruttoluku ennen veroja ja luottotappioita. Todellinen nettotuotto selviää vasta, kun molemmat on vähennetty — ja luottotappiot tiedetään täysin vasta jälkikäteen.
3. Ei tarkista velkakirjan muotoa
Luottotappion verovähennyskelpoisuus riippuu siitä, onko kyse juoksevasta (siirtokelpoisesta) velkakirjasta. Kahdenvälinen, siirtokelvoton sopimus ei täytä KHO:n ratkaisun (2018:11) edellytyksiä, jolloin tappiota ei voi vähentää verotuksessa.
4. Unohtaa ilmoittaa tulot itse
Kotimaiset alustat raportoivat korkotulot ja luottotappiot yleensä automaattisesti esitäytetylle veroilmoitukselle. Ulkomaisen alustan kautta saadut tulot on usein ilmoitettava itse OmaVerossa — tarkista tämä ennen sijoittamista.
Jos harkitset p2p-lainaa nimenomaan lainaajana etkä sijoittajana, hintasääntely ja kilpailuttamisen kannattavuus ovat samat kuin muissakin vipeissä — vertaa aina useampaa vaihtoehtoa pienlainapalveluiden vertailussa äläkä oleta p2p-alustan olevan automaattisesti halvempi kuin perinteinen luotto. Katso myös ero kertaluontoisen ja jatkuvan luoton välillä kertavipin ja limiitin vertailusta, ja jos mietit, kannattaisiko olemassa olevaa limiittiä nostaa uuden lainan sijaan, lue vipin nostamisesta kirjoitettu artikkeli. Aloita vertailu vippi.ai:n etusivulta.
Usein kysytyt kysymykset
Mikä on p2p-vippi?
P2P-vippi eli vertaislaina on laina, jossa rahoituksen antaa yksityishenkilö tai joukko sijoittajia alustan kautta — ei pankki tai rahoitusyhtiö. Alusta hoitaa luottopäätöksen, maksuliikenteen ja perinnän, mutta pääoma tulee sijoittajilta.
Sovelletaanko korkokattoa p2p-lainaan?
Kyllä, kun alusta elinkeinonharjoittajana välittää luoton kuluttajalle. Tällöin sovelletaan kuluttajansuojalain 7 luvun rajoja: korko enintään viitekorko + 15 prosenttiyksikköä, nyt yhteensä 17,5 % (lähde: kkv.fi).
Miten p2p-lainan korkotulo verotetaan?
Korko on veronalaista pääomatuloa tuloverolain 33 §:n mukaan, verokanta 30 % 30 000 euroon asti ja 34 % ylittävältä osalta (lähde: vero.fi).
Voiko p2p-lainan luottotappion vähentää verotuksessa?
Kyllä, jos laina täyttää arvopaperin tunnusmerkit (juokseva velkakirja) KHO:n ratkaisun 2018:11 mukaisesti ja tappio on osoitettu pysyväksi. Vähennys tehdään pääomatuloista verovuonna ja viitenä seuraavana vuonna, eikä vähennystä tehdä, jos vuoden luovutukset ovat yhteensä enintään 1 000 € (lähde: vero.fi).
Onko p2p-laina turvallinen sijoitus?
Se sisältää aina luottotappioriskin, koska sijoittaja kantaa lainaajan maksukyvyttömyyden riskin. Hajautus useaan pieneen lainaan pienentää yksittäisen tappion vaikutusta, mutta ei poista sitä. Esimerkkilaskelma yllä näyttää, miten yksikin täysi luottotappio voi kääntää muuten positiivisen vuoden tappiolliseksi.
Tämä artikkeli on yleistä tietoa, ei henkilökohtaista talousneuvontaa.